Kauneimmat ja kauheimmat joululaulut

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Oli vuosi x kun kalenteriin kilahti melko lyhyellä varoitusajalla tilaus: ”tulkki mukaan kauneimpiin joululauluihin”. Tiedättehän, kun mielikuviin tulee ajatus simppelistä keikasta, jossa valmiit materiaalit (laululehtinen) on tulkin polvella ja istut lähellä asiakasta ja viitotte lauluja muiden laulaessa. Tällä ajatuksella kepein mielin lähdin tulkkaamaan, enkä edes kirkkoon ottanut yhteyttä tarvittavista lisätiedoista. Mielessäni oli jo valmiiksi käsikirjoitettu tulkkaustilanteen juoni.

Odottelin kirkon ulkopuolella mielestäni hyvissä ajoin, mutta asiakasta ei näy. Muutamia henkilöitä virtaa ovesta sisään. Päätän minäkin kurkata ja huomaan kauhukseni koko lähialueen väen saapuneen paikkakunnan suureen kirkkoon ja penkit ovat täyteen ahdetut.  Samalla ihailen kyllä ihmisten ajoissa saapumista – mahtaa olla suosittu tapahtuma. Mietin mistä löydän asiakkaan kaikkien näiden joukosta, silmät levällään skannailen häntä penkkiriveiltä ja lopulta löydän hänet kirkon etuosasta. Tilaahan ei tässä vaiheessa enää tulkille ollut, joten lavalle vain ohjasi asiakas. Jälleen kauhukseni huomaan, että kirkossa on kolme kuoroa ja varovasti anteeksi pyydellen hiivin yhden kuoron viereen, hieman etupuolelle. Mitähän tästä tuleekaan.

Tietysti olin valmistautunut niin hyvin, että nuottitelineeksi otin vain polvet. Ja nyt olikin lavalla vain seisomapaikkaa tarjolla ja hätäpäissäni siinä koko kirkkokansan edessä löysin jostain läheltä matalan pallin lauluvihkolle, josta voin vilkaista laulujen sanoja. Tässä vaiheessa kiittelin itseäni siitä, että jätin silmälasit kotiin – enhän nähnyt laulujen tekstejä niin etäältä. No kuulon perusteella mennään tällä kertaa. Pidin sormia ristissä, että tulee vain tuttuja lauluja.

Huokaisin mielessäni helpotuksen ajatuksesta, että minulla on vain yksi asiakas, jolle viiton. En menetä mitään muuta, kuin vain yhden asiakkaan kunnioituksen huonosti valmistellusta tulkkauksesta. Ensimmäisen laulun sävelet lähtevät käyntiin ja ainoa mitä kuulen, on kirkkokansan kääntyvät niskat, jotka kääntyvät suoraan minuun. Yhtäkkiä olinkin tähtenä tässä esityksessä. Sisuunnun ja sanon itselleni ja mielessä muille: ”kirkkokansa, nyt näette parasta tulkkausta mitä ikinä tulette näkemään.”

Tiedättehän lavalla sen pisteen, mihin kaikki kaiku kasaantuu? En tiedä onko sellaista, mutta tuntui, että olin juuri siinä. Hädin tuskin ensimmäisen sanojen jälkeen pystyin arvailemaan mikä laulu mahtaisi olla kyseessä. Kahden kuoron lauluista en saanut juuri selvää, onneksi yksi kuoro sentään oli vieressä, joiden sanoja kuulin. Mutta jostain kuitenkin joulun taika toi sen verran silmiin lisää zoomausta ja korviin terää, että pysyin lauluissa mukana yhdistellen näitä kaikujen paloja ja sanahahmoja toisiinsa. Ja tulkkauksesta ja tulkinnoista tuli loistava. Ymmärsinpä siinä samalla mistä Sylvian joululaulussa todella lauletaan ja olihan tämä joulun ajan tunnelma ihan mieletön. Miten ihmiset olivat tulleet yhdessä kuuntelemaan kuoroja ja laulamaan joulua mieleen ja sydämeen. Laulujen jälkeen monet tulivat kiittelemään viittomakielen tulkkaustani, ja asiakaskin lähti tyytyväisenä kotiin joulu sydämessä.

Vieläkään en ole aina oppinut ennakoimaan kaikkia mahdollisia skenaarioita tulevista tulkkaustilanteista, mutta antavat ne ainakin yllätysmomentteineen ja tilanneratkaisuineen ainakin jotain, mikä jää pysyvästi mieleen ja mitä voi muistella lämmöllä ja kauhulla. Oikein hyvää joulunaikaa kaikille!

– Nina –